Mitä tehdä kun hakkeri uhkailee? Tämä tieto kannattaa ilmoittaa poliisille

30.10.2018

Hakkerin uhkailuviesti on usein ikävä yllätys, vaikka mitään syytä pelkoon ei olisikaan.

Suomen Yrittäjien lakineuvontaan on otettu yhteyttä liittyen hakkerien sähköpostitse lähettämiin uhkauskirjeisiin.

Kirje on naamioitu lähteneeksi käyttäjän omasta sähköpostista. Kirjeessä mainitaan, että hakkerit ovat onnistuneesti päässeet käsiksi kyseiseen tietokoneeseen ja saaneet haltuunsa henkilökohtaisia tietoja sekä muun muassa kuvia ja selainhistoriatietoja. Niiden perusteella hakkerit väittävät, että käyttäjä on vieraillut useaan otteeseen aikuisviihdesivustoilla.

Hakkerit vaativat 900 dollarin lunnasta, jonka maksamatta jättäminen johtaisi sähköpostiosoitteiden ja muiden henkilökohtaisten tietojen vuotamiseen eteenpäin.

Viestintäviraston tietoturva-asiantuntija Juha Tretjakovin mukaan käyttäjän ei yleensä tarvitse olla huolissaan.

– Nämä ovat olleet viime aikoina melko yleisiä. Jos tällaisen viestin saa, se ei tarkoita, että käyttäjä olisi aiheuttanut itselleen hallaa vierailemalla pornosivustolla. Lähinnä kyse on siitä, että hakkerit lähettävät viestejä satunnaisesti isolle joukolle ihmisiä.

Bitcoin-lompakon numero kiinnostaa poliisia

Kuten yleensä vastaavissa viesteissä, myös esimerkkitapauksessa yrittäjän saamassa sähköpostissa oli mainittu Bitcoin-lompakon numero, jonne maksua vaaditaan.

– Tämä on sellainen tieto, josta poliisi on kiinnostunut. Niitä on kerätty viime aikoina talteen.

Tretjakovin mukaan lompakon numero kannattaa lisätä sähköiseen rikosilmoitukseen.

– Periaatteessa kyseisen sähköpostin saajan ei tarvitse tehdä mitään, mutta toki rikosilmoituksen voi asiasta tehdä. Rikosnimike tällaisessa tapauksessa on petoksen yritys.

Vastaavia kirjeitä on liikkunut Suomessa lokakuun alusta lähtien. Edellinen isompi aalto koettiin heinäkuussa. Tuolloin viesteihin oli lisätty salasana, joka oli ollut joskus käytössä.

– Salasana kuului oikeasti vastaanottajalle, mutta usein kyse oli varsin vanhasta salasanasta, joka ei ollut enää käytössä. Rikolliset ovat napanneet salasanoja useista eri tietovuodoista.

Lokakuun aikana on raportoitu myös suomen kielelle käännetyistä uhkausviesteistä, joiden kieliasu on ollut varsin kömpelöä.

– On ymmärrettävää, että vastaanottaja säikähtää herkästi tällaisia viestejä. Siinä voi tulla mieleen, että oma päätelaite on otettu oikeasti haltuun. Tällaisia tapauksia ei ole meidän tiedossamme, Tretjakov sanoo.