Pk-yritykset: Yli kolmannes aikoo palkata lisää – Pankkilainaa haluaa enää alle kolmannes

18.3.2016

Noin 40 prosenttia pk-yrityksistä investoi tänä vuonna viime vuotta enemmän, selviää Talenomin tutkimuksesta.

Pk-yrityksillä on investointihaluja, mutta pankkilaina kiinnostaa vain harvaa.

39 prosenttia ennakoi investointiensa kasvavan kuluvana vuonna viime vuoteen verrattuna. Sama määrä yrityksiä kertoo palkkaavansa lisää henkilökuntaa.

Yli puolet yrityksistä arvioi, että niiden edellytykset saada pankkilainaa ovat hyvät. Noin kolmannes arvioi edellytyksensä kohtalaisiksi. Kuitenkin vain 31 prosenttia kertoi haluavansa pankkilainaa.

– Yrittäjät haluavat löytää muita keinoja rahoittaa kasvua ja lainarahan kanssa ollaan nyt varovaisia, toteaa Talenomin toimitusjohtaja Harri Tahkola tiedotteessa.

– Yrittäjien halu rahoittaa investointinsa omalla rahalla kertoo toisaalta yritysten vahvoista taseista ja toisaalta haluttomuudesta ottaa lainarahaa nykyisessä taloudellisessa ympäristössä, sanoo OP:n Yrityspankkiliiketoiminta-alueen johtaja Hannu Jaatinen.

Tiedot selviävät Talenomin pk-yrityskyselystä. Kyselyyn vastasi 335 yritystä, joista hieman yli puolet työllistää alle viisi henkilöä. Viidennes yrityksistä työllistää 5 – 9 henkilöä ja vajaat viidennes 10 – 19 henkilöä.

Rekrytoinnin riskit raskaita

39 prosenttia kyselyyn vastanneista aikoo palkata yritykseensä lisää henkilökuntaa kuluvana vuoden aikana. 42 prosenttia ei aio rekrytoida ja 19 prosenttia on vielä kahden vaiheilla.

Palkkausta saattaa jarruttaa muun muassa epävarmuus liiketoiminnan kehittymisestä tai sopivan työntekijän löytämisestä. Myös yrittäjän lähestyvä eläköityminen voi hidastaa rekrytointeja ja muita investointeja.

– Rekrytointi on monesti pk-yrityksissä se suurin investointi, eikä sitä ole nyt tehty yrittäjälle ainakaan helpoksi. Pienelle yritykselle työnantajan velvollisuudet ja riskit tuntuvat varmasti raskaalta. Palkkaamisen pelossa saatetaan pidentää yrittäjän omaa työpäivää, mikä ei tietenkään ole jaksamisen kannalta hyvä asia, sanoo Harri Tahkola.

– Sitten on vielä nämä erikoistapaukset, kuten sukupolvenvaihdokset ja ikääntymisestä johtuvat omistusjärjestelyt, mitkä muuten koskettavat yrittäjien ikärakenteesta johtuen huomattavaa osaa pk-yrityksestä, Tahkola jatkaa.

"Siirrämme toimintaa Suomen ulkopuolelle"

Talenomin kyselyyn vastanneet yrittäjät kertoivat tuntemuksistaan myös avoimissa vastauksissa. Pankkilainan edellytyksistä yrittäjät kirjoittavat muun muassa, että:

– Rahan saaminen esimerkiksi investointeihin on haastavaa, etenkin kun puhutaan ohjelmistoista tai www-järjestelmistä. Kukaan rahoittaja ei uskalla ottaa riskiä, vaan kaikki varmistelevat omaa toimintaansa maksimaalisesti. Tuntuu, että investointitukea/ rahaa on helpompi saada johonkin konkreettisempaan, esimerkiksi uuteen navettaan tai traktoriin.

– Lainaa on yritetty saada investointeihin tämän kuluvan vuoden aikana, mutta sitä ei ole myönnetty riittämättömien vakuuksien vuoksi. Investointeja olisi tehtävä, mutta rahat ei riitä kuin pakollisiin menoihin hädin tuskin.

– Suomessa rahoituksen saanti on mahdotonta ilman kaksinkertaisia vakuuksia. Siksi siirrämme toimintaa entistä enemmän Suomen ulkopuolelle, mielellään vielä EU:n ulkopuolelle.

"En suosittele omille lapsilleni"

Investointien kehittymisestä ja henkilöstön rekrytoinnista yrittäjät kertoivat muun muassa, että:

– Olisi tarve rekrytoida, mutta ei ole uskallusta.

– Henkilökunnan rekrytointi riippuu siitä, voitammeko kilpailutuksen. Jos voitamme kilpailutuksen, rekrytoimme lisää väkeä. Jos häviämme kilpailutuksen, vähennämme väkeä.

– Jään kolmen vuoden päästä eläkkeelle, joten ei pahemmin investoida, kun ei tiedä mitenkä maa makaa kolmen vuoden päästä!

– Suurimmat kysymykset kannattavan kasvun osalta ovat myynnin onnistuminen, rekrytointien onnistuminen ja käyttöpääoman rahoitus. Tällä hetkellä näistä kaksi ensimmäistä vaikuttavat "helpoilta" kolmannen vaatiessa paljon pohdintaa.

– Vuodesta 1984 olen ollut pienyrittäjä, siis vuotta vaille koko työurani. Nyt olen sitä mieltä, että Suomen kehitys menee väärään suuntaan. Omille lapsilleni en suosittele tätä lainsuojattoman maksajan roolia.

– Kilpailukykyä parantavia investointeja on viimeisen kahden vuoden aikana tehty, ja niitä varten on otettu vajaan vuoden liikevaihdon verran lainaakin. Edelleen pitäisi kilpailukykyä parantaa uusien koneinvestointien myötä, mutta niitä voi olla hankala toteuttaa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi