Pk-yrityksille uusi rahoitusmalli: Nopeammin käyttöpääomaa lyhyemmällä maksuajalla

23.9.2015

Toimittajarahoituksessa sekä ostaja että myyjä voivat saada joustoa maksuaikoihin ja myyjän luottokelpoisuus on ostajan kaltainen.

Suomessa on lähivuosina yleistynyt uusi toimitusketjun rahoitusta tukeva rahoitusmalli.

Toimittajarahoituksessa on kolme keskeistä hyötyä, arvioi johtaja Miikka Savolainen talousprosessien kehittämiseen ja automatisointiin erikoistuneesta OpusCapitasta.

– Ensinnäkin pk-yritys pystyy rahoittamaan laskunsa ison yrityksen rahoitusasemaa hyväksikäyttäen ja tiputtamaan omia rahoituskustannuksiaan. Toisekseen pk-yritys saa rahaa ilman vakuuksia. Kolmanneksi kassavirtaan tulee positiivinen vaikutus, kun rahat saa heti, Savolainen toteaa Yrittäjäsanomille.

Rahoitusmallissa toimittajayritys lähettää toimittamastaan tuotteesta tai palvelusta laskun ostajayritykselle. Toimittajayritys on usein pk-yritys ja ostajayritys on usein suurempi yritys.

Kun ostajayritys on hyväksynyt laskun, mukana ohjelmassa oleva pankki maksaa myyjälle saatavat heti tai muutaman päivän päästä. Ostaja taas voi neuvotella itselleen pidemmän maksuajan.

"Oikeita vaikutuksia kansantalouteen"

Kyseessä on merkittävä uudistus rahoitusmarkkinoilla, Savolainen arvioi. Hän toteaa, että pankit ovat tarjonneet toimittajarahoituksen kaltaista rahoitusta jo vuosien ajan suuremmille yrityksille, mutta uusien toimijoiden myötä myös pienemmät yritykset ovat nyt pääsemässä mukaan.

Joissain maissa jo noin puolet sadasta suurimmasta yrityksestä käyttää toimittajarahoitusta.

– Jos Suomessa päästäisiin samaan, sillä olisi jo oikeita vaikutuksia kansantalouteen, kun yritysten rahoituskustannukset tippuisivat ja rahan saatavuus paranisi, Savolainen sanoo.

Muun muassa OpusCapita sekä taloushallinnon ohjelmistoja tuottava Basware tarjoavat toimittajarahoitusta tai sen kaltaista palvelua.

Toimittajarahoitus muistuttaa hieman laskusaatavarahoitusta, jossa yritys voi myydä myyntilaskujaan niiden ostoon erikoistuneelle rahoitusyhtiölle tai pankille, joka maksaa saatavat yrityksen tilille.

Suurin ero eri rahoitusmallien välillä on ostajayrityksen luottokelpoisuuden heijastuminen myyjäyritykseen toimittajarahoituksessa.

Volyymi vaikuttaa kustannuksiin

Toimittajarahoituksesta koituu kustannuksia sekä ostaja- että myyjäyritykselle. OpusCapitalla ostajayritys maksaa arviolta muutamia kymmeniä tuhansia euroja tietojärjestelmien pystyttämisestä. Toimittajayritys maksaa rahoitettavan laskun loppusummasta vuosikorkoa esimerkiksi noin 1 – 5 prosenttia.

– En tiedä, kuinka moni saa tähän hintaan pankista rahaa, Savolainen toteaa.

– Pk-yrityksen käyttöpääoman muutos riippuu myyntivolyymistä. Jos vuosimyynti on esimerkiksi 100 000 euroa, ja yritys on saanut saatavansa aiemmin 30 päivässä, mutta nyt saa ne viidessä päivässä, niin käyttöpääomaa vapautuu suoraan noin 10 000 – 20 000 euroa, Savolainen jatkaa.

Baswarella kustannukset vaihtelevat suhteessa transaktioiden määrään, eli asiakas maksaa palvelusta sen käytön mukaan. Tarkempia lukuja ei ole saatavilla.

Toimittajarahoituksen riskit liittyvät ostajayrityksen taloudelliseen asemaan, OpusCapitan Savolainen sanoo. Jos ostajayrityksen taloudellinen tilanne heikkenee, voivat rahoittajat lopettaa ohjelman rahoittamisen.

Palveluita kehitetty palautteen pohjalta

Basware on tuonut markkinoille kaksi ostajille ja toimittajille suunnattua rahoituspalvelua ja kolmas tuote lanseerataan vielä kuluvana vuonna.

Uusia palveluita lähdettiin kehittämään asiakasyrityksiltä tulleen palautteen pohjalta.

– He ovat kaivanneet enemmän rahoitusvaihtoehtoja ja joustavuutta, kertoo viestintäjohtaja Sirje Ahvenlampi-Hyvönen.

Uudet rahoitusmallit ovat kytköksissä digitaalisiin taloushallinnon ja laskuliikenteen prosesseihin.

Posti-konserniin kuuluva OpusCapita toi oman toimittajarahoituksensa markkinoille elokuussa. Asiakkaana on tällä hetkellä yksi iso yritys, jolla on muutamia toimittajia.

Ensi vuoden loppuun mennessä tavoitteena on saada asiakkaiksi useita satoja toimittajayrityksiä.

Tällä hetkellä OpusCapitan rahoitusmalli ei taivu siihen, että ostaja olisi pieni tai keskisuuri yritys, mutta mallia aiotaan kehittää myös siihen suuntaan.

Rahoitusmallin tunnettuus on vielä melko heikkoa.

– Reilu vuosi sitten teimme markkinatutkimuksen, jossa alle kymmenen prosenttia suurista yrityksistä tiesi, mistä oli kyse, ja pk-yritykset eivät tunteneet tätä ollenkaan, Savolainen kertoo.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi