Kansanedustajat: Näin sääntely puretaan

8.9.2014

Kysyimme Suomen Yrittäjien jäsenistöön kuuluvilta kansanedustajilta yritystoimintaa haittaavasta sääntelystä. Lue tästä kyselyyn vastanneiden täydelliset vastaukset.

Muut uutiset yrityksiä haittaavasta sääntelystä:

Yrittäjäkansanedustajat: Sääntelyä pois yrityksiltä!

Paine kasvoi liian suureksi: Tukes antoi periksi

STM: Tukes lupaa liikoja

Yrittäjä käy vastarintaan - Uhmaa Tukesin myyntikieltoa!

Jouko Skinnari, SDP

 1) Onko yritysten toimintaa estävää sääntelyä liikaa? Jos on, niin mikä sääntely erityisesti on turhaa?

”Turhaa sääntelyä on. Esimerkiksi ihmisten terveyden ja turvallisuuden vuoksi tarvitaan sääntelyä. Ellei tällaista tarvetta ole, terveen järjen käyttö EU-jäsenvaltioissa tulee olla sallittua ns. läheisyysperiaatteella. Päätös tehdään siellä, missä se paikallisesti tunnetaan.”

2) Käyttääkö Suomen valtio liikaa varoja sääntelyn vaatimaan viranomaisvalvontaan?

”Valvonnan ja ajankäytön järkeistämistä tarvitaan aina.”

3) Jos sääntelyä on liikaa, miten sääntelyä tulisi ja voitaisiin purkaa?

”Sääntely, valvonta ja resurssit käydään läpi yhteistyössä yrittäjien ja kuluttajien kanssa. Olemme kohta olleet 20 vuotta EU-jäseniä, nyt pitäisi pysähtyä ja harkita säännöksiä.”

Osmo Kokko, PS

1) Onko yritysten toimintaa estävää sääntelyä liikaa? Jos on, niin mikä sääntely erityisesti on turhaa?

”Kyllä, esimerkiksi kuljetusalalla yrittäjän työaikasääntely.”

2) Käyttääkö Suomen valtio liikaa varoja sääntelyn vaatimaan viranomaisvalvontaan?

”Kyllä, sääntely ja byrokratia vie yrittäjiltä energiaa ja on kallista yhteiskunnalle. Käytänteitä selkeyttämällä saataisiin varmasti uutta innokasta yrittäjäporukkaa.”

3) Jos sääntelyä on liikaa, miten sääntelyä tulisi ja voitaisiin purkaa?

”Kyllä on liikaa, ja purkaminen lähtee siitä, että asioiden ytimessä olevia yrittäjiä kuultaisiin. Heillä on varmasti selkeitä näkemyksiä asioista.”

Martti Mölsä, PS

1) Onko yritysten toimintaa estävää sääntelyä liikaa? Jos on, niin mikä sääntely erityisesti on turhaa?

”Kyllä on. Nopeasti tulee mieleen byrokratia virkakoneiston puolelta, koskien mm. ravintola-alaa ja rakentamista. Ei niillä kuitenkaan voida poistaa harmaata taloutta. ”

2) Käyttääkö Suomen valtio liikaa varoja sääntelyn vaatimaan viranomaisvalvontaan?

”Kyllä!”

3) Jos sääntelyä on liikaa, miten sääntelyä tulisi ja voitaisiin purkaa?

”Ministeriöistä pitäisi puolet virkamiehistä potkaista pellolle, niin loppuisi turhien asetusten ja lakien vääntö ja todelliset normitalkoot tulisi ottaa käsittelyyn eduskunnassa.”

Kaj Turunen, PS

1) Onko yritysten toimintaa estävää sääntelyä liikaa? Jos on, niin mikä sääntely erityisesti on turhaa?

”Sääntelyä on liikaa. Erityisen turhaa sääntelyä on sellainen sääntely, jota toteuttaa useampi hallinnonala ja nämä eivät ole synkronissa keskenään.”

2) Käyttääkö Suomen valtio liikaa varoja sääntelyn vaatimaan viranomaisvalvontaan?

”Käyttää.”

3) Jos sääntelyä on liikaa, miten sääntelyä tulisi ja voitaisiin purkaa?

”Pitää saada aikaiseksi "yhden luukun" toimintamalli, jossa yritykset saavat luvat yms. asiat yhdestä paikasta. Verottajan täytyisi antaa aina viivyttelemättä kirjallinen ohjeistus vaadittaessa.”

Peter Östman, KD

1) Onko yritysten toimintaa estävää sääntelyä liikaa? Jos on, niin mikä sääntely erityisesti on turhaa?

”On ehdottomasti. Esimerkiksi EU:n rakennustuoteasetus on monimutkainen ja kallis sääntelykokonaisuus. Sääntelyssä on pyritty helpottamaan mikroyritysten menettelyitä ja keventämään kustannuksia. Helpotukset ovat silti jääneet vaiheeseen ja jopa kääntyneet itseään vastaan. Näissä prosesseissa ns. pienet yritykset ensin -periaatteen soveltaminen on unohtunut.”

2) Käyttääkö Suomen valtio liikaa varoja sääntelyn vaatimaan viranomaisvalvontaan?

”On aivan selvää, että liiallinen sääntely johtaa myös lisääntyvään viranomaisvalvontaan. Joten tässä tilanteessa joudutaan käyttämään liikaa varoja pelkästään valvontaan.”

3) Jos sääntelyä on liikaa, miten sääntelyä tulisi ja voitaisiin purkaa?

”Sääntely on ensi kädessä hallituksen vastuulla. Parempi sääntely edellyttää hallituksen sitoutumista pienet ensin -periaatteeseen sekä valmistelurakenteiden valuvikojen purkamista.”

Gästgivars Lars-Erik, RKP

1) Onko yritysten toimintaa estävää sääntelyä liikaa? Jos on, niin mikä sääntely erityisesti on turhaa?

”Kyllä.”

2) Käyttääkö Suomen valtio liikaa varoja sääntelyn vaatimaan viranomaisvalvontaan?

”Kyllä.”

3) Jos sääntelyä on liikaa, miten sääntelyä tulisi ja voitaisiin purkaa?

”Eduskunta ja hallitus pois kolmikannasta. Niinkuin muut maat.”

Esko Kiviranta, Kesk.

1) Onko yritysten toimintaa estävää sääntelyä liikaa? Jos on, niin mikä sääntely erityisesti on turhaa?

”Aivan liikaa. Esimerkiksi lupahakemuskäsittelyt ovat liian pitkiä, niitä pitää virtaviivaistaa.”

2) Käyttääkö Suomen valtio liikaa varoja sääntelyn vaatimaan viranomaisvalvontaan?

”Käyttää. Julkisen sektorin tulisi kannustaa omavalvontaan viranomaisvalvonnan asemasta.”

3) Jos sääntelyä on liikaa, miten sääntelyä tulisi ja voitaisiin purkaa?

”Lainsäädäntö on perattava huolellisesti ja karsittava turhasta byrokratiasta.”

Arto Pirttilahti, Kesk.

1) Onko yritysten toimintaa estävää sääntelyä liikaa? Jos on, niin mikä sääntely erityisesti on turhaa?

"On.Useat luvat, jotka estävät joustavan yrittämisen, liikenne, tienvarsimarkkinointi, tulkinta kuljettajayrittäjistä sekä rakennuslupa- ja ympäristölupaviidakko."

2) Käyttääkö Suomen valtio liikaa varoja sääntelyn vaatimaan viranomaisvalvontaan?

"Kyllä, osasyynä on myös EU, koska suomalaiset ovat tunnollisempia kuin esim. Italiassa. Kun meillä kirjataan rikkeitä vähemmän, niin viranomaiset vetävät johtopäätöksen, että meillä valvotaan huonommin ja vaaditaan lisää valvontaa, kuten maaseutuyrittäjyydessä."

3) Jos sääntelyä on liikaa, miten sääntelyä tulisi ja voitaisiin purkaa?

"Tekoja. Monissa ohjelmissa asiaan on puututtu, kuten nykyisessä hallitusohjelmassa. Mutta tekoja ei tehty sen mukaisesti. Keskustan avaus on 101 normia, jotka pitää purkaa. Toivon, että menee tekojen tasolle."

 Eero Reijonen, Kesk.

1) Onko yritysten toimintaa estävää sääntelyä liikaa? Jos on, niin mikä sääntely erityisesti on turhaa?

”On liikaa, vie aikaa ja rahaa. Esimerkiksi tilastointia, lupaprosessien vaikeus ja hitaus jne.”

2) Käyttääkö Suomen valtio liikaa varoja sääntelyn vaatimaan viranomaisvalvontaan?

”Ehdottomasti käyttää liikaa varoja viranomaisvalvontaan.”

3) Jos sääntelyä on liikaa, miten sääntelyä tulisi ja voitaisiin purkaa?

”Lainsäädännön kautta pääosin, osa on myös työmarkkinajärjestöjen päätettävissä. EU saatava kuriin. Keskustan reilut 100 esitystä byrokratian karsimiseksi on hyvä alku.”

Harri Jaskari, Kok.

1) Onko yritysten toimintaa estävää sääntelyä liikaa? Jos on, niin mikä sääntely erityisesti on turhaa?

”Sääntelyä on liikaa. Kun tehdään lakeja, yritysvaikutusten arviointi jää usein vähäiseksi. Yritysten raportointitaakkaa on pienennettävä. Monet viranomaiset kysyvät samoja asioita. Ympäristölupaprosessit ovat todella työläitä ja monimutkaisia, vaikka sama ympäristönsuojelutaso saataisiin selkeillä ohjeistuksilla. Työllistämisen esteenä on usein byrokratia. Kaavoitusprosessi kestää kohtuuttomasti.”

2) Käyttääkö Suomen valtio liikaa varoja sääntelyn vaatimaan viranomaisvalvontaan?

”Kyllä. Uskon, että selkein prosessein tai tietoyhteiskunnan mahdollistaman uuden teknologian avulla pääsisimme paljon vähemmällä valvonnalla.”

3) Jos sääntelyä on liikaa, miten sääntelyä tulisi ja voitaisiin purkaa?

”Lupaprosessit nettiin. Maksimivastausaika. Ministeriöiden päällekkäisyyksien purkaminen.”

Jukka Kopra, Kok.

1) Onko yritysten toimintaa estävää sääntelyä liikaa? Mikä sääntely erityisesti on turhaa?

”Sääntelyä on ehdottomasti liikaa. Edelleen, suomalaiseen hallintokulttuuriin kuuluva pilkuntarkka sääntöjen noudattaminen tuntuu joskus kohtuuttomalta.”

2) Käyttääkö Suomen valtio liikaa varoja sääntelyn vaatimaan viranomaisvalvontaan?

”Suomi käyttää ehdottomasti liikaa varoja kaikenlaiseen valvontaan. Ensisijassa voitaisiin lakkauttaa valvontavirkamiesten tehtävät ja siirtää vastuu sääntöjen noudattamisesta tekijöille itselleen ja jälkivalvontaan. Tämän jälkeen voitaisiin alkaa järkiperäistää näitä määräyksiä lainsäädäntöteitse.

Normien kirjain tuntuu olevan pääasia, ja niitä luetaan kuin piru raamattua - varsinaiset vaikutukset yhteiskunnan kehitykseen tuntuvat olevan sivuseikka. Hallitushan pyysi tovi sitten ministeriöitä ja virastoja selvittämään hallinnonalaansa liittyvät normit ja regulaatiot ja tehdä esitys turhista, jotka voitaisiin kumota.”

3) Jos sääntelyä on liikaa, miten sääntelyä tulisi ja voitaisiin purkaa?

”Yhtään esitystä  (turhista normeista ja regulaatiosta) ei tullut. Ilmeisesti toimeksiantoa ei ollut riittävästi normitettu ja reguloitu, jotta se pakottaisi virkamiehet toimiin, tai sitten on tosiaan niin, että joka ikinen sääntö ja määräys on voimaantultuaan kuin kiveen hakattu. Tällaisen omapitäväisyyden edessä on eduskunnankin vaikea lähteä sääntöviidakkoa raivaamaan.

Sarkastisesti voi todeta, että suomalainen virasto pelkällä byrokratiallaan pystyy täysin työllistämään itse itsensä. Kansalaisia ei välttämättä tarvita lainkaan prosesseja häiritsemään. Perusvirkamiehen vastaus edelliseen on, että lakeja pitää noudattaa. Onhan se niinkin.

Eduskunnan tulee ryhtyä sääntöviidakkoa raivaamaan ja työtä on aloitettukin. Esimerkkejä turhista säännöistä ja rajoituksista löytyy pilvin pimein, tässä muutama:

- Tähtisadetikkujen 18 v ikäraja.

- Anniskelun valvonta piknik-alueilla (vrt. Pori-Jazz -kohu kesällä).

- Tilaoluiden myynti on mahdollista tilalta/panimolta vain jos sinne perustetaan elintarvikekioski, josta juomaa myydään. Jotta kioski olisi elintarvikekioski, siellä pitää olla tietty valikoima elintarvikkeita, joita ei välttämättä kukaan halua ostaa.

-Kauppojen aukioloajat.

-Tienvarsikylttien sääntely."

Sanna Lauslahti, Kok.

1) Onko yritysten toimintaa estävää sääntelyä liikaa? Jos on, niin mikä sääntely erityisesti on turhaa?

”Kyllä. Voisi sanoa, että sääntelypurkutyö koostuu lukuisista pienistä puroista. Eri aloilla on omat byrokratiakukkaset, jotka tulee purkaa. Tässä muutamia esimerkkejä:

Ensinnäkin tavoite tulee olla, että helpotamme yrittäjien arkea. Viedään eteenpäin reaaliaikaisen tiedon infrastruktuurihanketta, jonka avulla voidaan mahdollistaa tietojen siirto viranomaisille automaattisesti ja näin vähennetään rutiinityötä niin viranomaisilta kuin yrityksiltä. Samalla myös valvontatarve vähenee.

Toinen esimerkki on hoivapuolelta, jossa tulee antaa joustoja tilanormituksissa. Tärkeintä on toiminta, joka tuottaa ikääntyneelle hyvää elämää ja toimintakyvyn säilyttämistä.

Kolmas liittyy pienyrittäjien rooliin työnantajana, jossa tulisi päästää kevennettyihin menettelyihin niin TES:sien kuin normien suhteen.”

2) Käyttääkö Suomen valtio liikaa varoja sääntelyn vaatimaan viranomaisvalvontaan?

”Kyllä käyttää. Kun pykäliä, ohjeita ja suosituksia on runsaasti, niin se tuo mukanaan valvonnan. Tarvitsemme enemmän luottamusta kansalaisiin ja enemmän tilaa maalaisjärjelle.”

3) Jos sääntelyä on liikaa, miten sääntelyä tulisi ja voitaisiin purkaa?

”Kauppojen aukioloaikojen täysi vapauttaminen, kelpoisuusvaatimusten joustavoittaminen, turhien todistusten karsiminen, siirtyminen luvanvaraisuudesta ilmoitusvelvollisuuteen varsinkin pienimuotoisessa toiminnassa jne.”

Eero Lehti, Kok.

1) Onko yritysten toimintaa estävää sääntelyä liikaa? Jos on, niin mikä sääntely erityisesti on turhaa?

”Kaiken maailman sääntelyä on jo niin paljon, että niistä seuraa enemmän ongelmia kuin ratkaisuja.”

Tapani Mäkinen, Kok.

1) Onko yritysten toimintaa estävää sääntelyä liikaa? Mikä sääntely erityisesti on turhaa?

”Kyllä, sääntelyä on liikaa. Jos puhutaan sääntelystä, joka liittyy esimerkiksi kauppatuotteisiin, suuri osahan on tarkoitettu jotenkin takaamaan tuotteiden turvallisuus kuluttajalle, mutta on myös turhaa sääntelyä. Etenkin kaikki epäjohdonmukainen ja päällekkäinen sääntely on turhaa. Lisäksi yrittäjien byrokraattinen taakka alkaa olla jo nyt kohtuuton. EU-tasolla päätetään välillä liian yksityiskohtaisista asioista, jotka eivät sovellu sellaisenaan jäsenmaan sovellettavaksi. Toisaalta direktiivien implementoinnissa on meillä vielä paljon kehitettävää: kaikkia EU:ssa tehtäviä päätöksiä ei tarvitsisi sellaisenaan soveltaa. Myös sääntelyjen vaikutukset yrityksiin tulisi aina arvioida.

2) Käyttääkö Suomen valtio liikaa varoja sääntelyn vaatimaan viranomaisvalvontaan?

”Kun laaditaan sääntöjä, on aina osoitettava, miten sääntöjä valvotaan, joten näkisin, että ongelma on nimenomaan sääntelyssä, eikä sen valvonnassa. Sääntelyn vaatimasta viranomaisvalvonnasta tulee valtiolle toki myös kustannuksia ja lisäksi valvonnassa on varmasti myös päällekkäisyyksiä ja mahdollisesti jopa keskinäisiä ristiriitoja. Kannattaisin lämpimästi, jos valvontaan määrättyjä varoja osoitettaisiin yhä enemmän neuvontaan. Sääntelykin voitaisiin usein purkaa suosituksiksi ja lisätä informaatiota. Yrittäjätkin tietävät, että kaikenmaailman epidemiat eivät edistä bisnestä ja varmasti välttävät mielellään sudenkuopat.”

3) Jos sääntelyä on liikaa, miten sääntelyä tulisi ja voitaisiin purkaa?

”Normien purku lähtee hallinnon kaventamisesta. Kun päästään siihen ajattelutapaan, että virkakoneisto ei ole kuin pelkkä koneisto, joka kannattaa pitää mahdollisimman pienenä, alkaa sääntelyn purku olla mahdollista.”

Kimmo Sasi, Kok.

1) Onko yritysten toimintaa estävää sääntelyä liikaa? Jos on, niin mikä sääntely erityisesti on turhaa?

”On liikaa. Sääntely on usein liian yksityiskohtaista ja EU-säännöksiä sovelletaan liian tiukasti. Vähemmän lupia ja enemmän ilmoituksia niiden sijasta. Varsinkin ympäristösääntely liian tiukkaa ja päätöksenteko liian hidasta. Ympäristölupien määrää pitäisi vähentää.”

2) Käyttääkö Suomen valtio liikaa varoja sääntelyn vaatimaan viranomaisvalvontaan?

”Kyllä. Vähemmän yleistä valvontaa ja enemmän puuttumista, kun epäkohdista ilmoitetaan.”

3) Jos sääntelyä on liikaa, miten sääntelyä tulisi ja voitaisiin purkaa?

”Ks. edellä.”

Arto Satonen, Kok.

1) Onko yritysten toimintaa estävää sääntelyä liikaa? Jos on, niin mikä sääntely erityisesti on turhaa?

”On, yrityksille pitäisi jättää enemmän mahdollisuuksia itse vaikuttaa omiin asioihinsa. Sääntelyssä on järkeä vain silloin, kun se on oleellista yhteisten pelisääntöjen turvaamiseksi. Esimerkiksi ympäristönsuojelu ja turvallisuuden varmistaminen edellyttävät sääntelyä.”

2) Käyttääkö Suomen valtio liikaa varoja sääntelyn vaatimaan viranomaisvalvontaan?

”Ei, viranomaisvalvontaan käytettävä summa ei ole merkittävä Suomen kokonaisbudjettia ajatellen ja mikäli sääntelyä on, niin on myös valvottava, että kaikki noudattavat sitä. Liiallisen sääntelyn suurin taloudellinen haitta on yritystoiminnan kärsiminen.”

3) Jos sääntelyä on liikaa, miten sääntelyä tulisi ja voitaisiin purkaa?

”Kokoomus on jo aloittanut "normienpurkutalkoot", jonka ideana on purkaa turhaa säätelyä. Jokaisesta laista pitäisi tehdä yrittäjyysvaikutusarviointi ja hallitusohjelmaan tulisi kirjata erityinen painotus normienpurkuun, jossa jokainen ministeriö käy läpi oman sektorin sääntelyn ja jota valtioneuvoston kanslia koordinoi. Lisäksi Kokoomuksen 10 yrittäjyystekoa -ohjelmassa ehdotetaan mm. joustavuuden lisäämistä yrittäjyyden ja palkansaajana olemisen välille, verotuksen tulolähdejaon poistamista, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamista sekä takaisinottovelvoitteista luopumista.”

Eero Suutari, Kok.

1) Onko yritysten toimintaa estävää sääntelyä liikaa? Jos on, niin mikä sääntely erityisesti on turhaa?

”Kyllä, lupabyrokratia.”

2) Käyttääkö Suomen valtio liikaa varoja sääntelyn vaatimaan viranomaisvalvontaan?

”Kyllä."

3) Jos sääntelyä on liikaa, miten sääntelyä tulisi ja voitaisiin purkaa?

”Olemme sitä juuri tekemässä.”

Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi