Ajankohtaista

Punkalaitumen Yrittäjät ry:n hallitus päätti 20.8.2012 Punkalaitumen Golf ry:n tiloissa pitämässään kokouksessa järjestää vuoden 2012 Vuoden Yrittäjä-juhlan 2. päivä marraskuuta.
Konkurssien määrä väheni kolme prosenttia tammi–kesäkuussa 2012. Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi–kesäkuussa 2012 pantiin vireille 1 559 konkurssia, mikä on 3 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli 7 284, siis samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Vireillepantujen konkurssien määrä väheni tammi–kesäkuussa teollisuutta, maa-, metsä- ja kalataloutta sekä muita palveluita lukuun ottamatta kaikilla tarkastelluilla päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät kaupan toimialalla. Yrittäjäsanomat toimitus@yrittajat.fi
Tilaajan on syyskuusta alkaen pyydettävä rakentamistoiminnassa useimmissa tilanteissa sopimuskumppanilta tilaajavastuulain mukaiset selvitykset ja todistukset.
Laitumen Y-ajot 2012
Työttömyys silti kasvussa, arvioi TEM. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan työttömyys on kääntynyt kasvuun, mutta siitä huolimatta avoimiin työpaikkoihin on vaikeuksia löytää tekijöitä. Pitkään avoinna olleita työpaikkoja oli kesäkuussa edellisvuotta enemmän, vaikka avoimia työpaikkoja oli kokonaisuutena vähemmän. TEM arvioi edelleen työttömien työnhakijoiden määräksi vuositasolla 245 000 henkeä, mutta riski tilanteen heikkenemisestä on näköpiirissä. Työttömien työnhakijoiden määrä nousi huhtikuussa edellisen vuoden vastaavan ajankohdan yläpuolelle. Sama kehitys jatkui touko- ja kesäkuussa, mikä osoittaa työmarkkinatilanteen heikentymistä. Yrittäjäsanomat toimitus@yrittajat.fi
Euroopan komissio on ilmoittanut julkisesta kuulemisesta koskien vuonna 2010 lokakuussa ilmestynyttä tiedonantoa Järkevä sääntely Euroopan unionissa, jossa Komissio on asettanut strategian parantaakseen eurooppalaisten säädösten vaikuttavuutta ja hyödyllisyyttä suhteessa kansalaisiin ja yrityksiin. Tällä hetkellä Komissio on tekemässä selontekoa strategian toteutuksesta, minkä vuoksi on tärkeää saada näkemyksiä erilaisilta toimijoilta ja yrityksiltä. Komissio toivoo, että konsultoinnissa keskityttäisiin seuraaviin näkökulmiin: •Miten EU:n lainsäädännön tasoa ja relevanssia voisi parantaa? •Miten EU:n lainsäädäntö pantaisiin käytäntöön tehokkaimmin? •Miten toimijoiden julkista kuulemista voisi parantaa? Järkevää sääntelyä koskeva julkinen kuuleminen on suunnattu viranomaisille, yrityksille, liike-elämän edustajille, työmarkkina- ja kansalaisjärjestöille sekä yksityishenkilöille. Komissio ottaa vastaan kommentteja 21. syyskuuta 2012 asti. Lähde: Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto
Punkalaitumen Yrittäjät ry:n jäsenmäärä oli kesälkuun lopussa 104. Vuosi sitten jäsenmäärä oli sama.
Suuressa verokeskustelussa ratkottiin valtiontalouden tulevaisuutta. – Viime aikoina on menty väärään suuntaan, varsinkin kasvun kannustamisessa ja kilpailukyvyssä, totesi veroasiantuntija Janne Juusela Porin SuomiAreenalla. – Suomen lähialueellakin on maita, joissa on huimasti matalampi verokanta. Meidän yritysverojärjestelmä ei ole enää kilpailukykyinen. Tähän on kaksi lääkettä: järjestelmä pidetään neutraalina ja veropohja laajana, jolloin verokanta on matalampi – tai sitten käytetään kohdennettuja huojennuksia. Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi perää kasvua. – Suomalainen malli ei selviä nykyisistä haasteista ilman kasvua. Ennen kaikkea kyse on siitä, millaiset kannustimet meillä on yksilöille, Kauppi sanoo. – Yksikään yritys ei tee päätöksiä, vaan päätöksiä tekevät aina yksilöt, hän painotti. Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen oli samoilla kasvu-urilla. – Kun valtionvelka on nykyisen kaltainen ja se kasvaa, niin tilannetta ei voida korjata millään muulla kuin talouskasvulla, hän linjasi. Paneelissa oli mukana myös kirjailija Lasse Lehtinen. "Suuri verokeskustelu" -paneelin järjesti Pörssisäätiö. Yrittäjäsanomat toimitus@yrittajat.fi
Menestyvät yritykset ovat kuntien olemassaolon elinehto. Yrittäjistä peräti 98 prosenttia ja muista suomalaisistakin 92 prosenttia on tätä mieltä. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien ja Kauppalehden tekemästä kyselystä, jossa selviteltiin muun muassa yrittäjien käsityksiä kunnan ja kunnanjohtajan tehtävistä. Kyselyn tulokset julkistettiin torstaina SuomiAreenassa Porissa. Sama konsensus vallitsee myös muissa yrittäjyyteen liittyvissä kysymyksissä. Yrittäjistä 96 prosenttia on sitä mieltä, että yrittäjien ääni pitää kuulua paremmin kuntien päätöksenteossa. Muista vastaajista neljä viidestä allekirjoittaa väitteen. Ulkoistusten osalta yrittäjätkin ovat astetta varovaisempia. Yrittäjien mielestä lasten päivähoito on tärkeämpi ulkoistamisen kohde kuin vanhustenhoito. Vastaajista 80 prosenttia oli sitä mieltä, että kunnan itse tuottama vanhustenhoito kuuluu kunnan tärkeimpiin tehtäviin. Kunnallisen lastenhoidon luki kunnan tärkeimpiin tehtäviin vain 60 prosenttia yrittäjistä. Lähes kaikkien mielestä opetus on kuntien hoidettava tehtävä, kun taas alle puolet jättäisi kulttuuripaikkojen ylläpidon muiden harteille. – Tilaa ulkoistamisille siis olisi, tulkitsee tulosta Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala. Kujalan mielestä Suomen jokaisessa kunnassa pitää päättää, mitkä palvelut ulkoistetaan. – Kuntavaalien jälkeen uusilla valtuutetuilla on mahdollisuus vaikuttaa tähän. Päätöksellä on kiire, sillä kunnat eivät pysty tarjoamaan kaikkia palveluita ilman yritysten apua, Kujala sanoo. Kysely tehtiin keväällä yrittäjille sähköpostitse ja muille suomalaisille verkkokyselynä. Kyselyyn vastasi yli 800 yrittäjää eri puolilta Suomea ja yli 1 200 muuta suomalaista. Yrittäjäsanomat toimitus@yrittajat.fi
Suhtaudu varovasti ilmoituksiin tilitietojen ja laskutusosoitteiden muutoksista. Helsingin seudun kauppakamarin arvion mukaan noin neljä prosenttia suomalaisista yrityksistä on joutunut identiteettivarkauden kohteeksi. Suurien yritysten kohdalla osuus on peräti seitsemän prosenttia. Yrityksen identiteettivarkaudessa rikolliset hankkivat yrityksestä luottamuksellista tietoa ja pyrkivät tämän jälkeen esimerkiksi ohjaamaan maksuliikennettä itselleen. – Identiteettivarkailla on käytössään korkealuokkaista ict-osaamista. Varkaat voivat rakentaa uhriksi joutuneelle yritykselle hyvinkin aidon näköiset nettisivut ja käyttää näitä yritysten tai yksityishenkilöiden tietojen kalasteluun, sanoo johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamarista. – Yritysten henkilökunnan tulisikin suhtautua hyvin varovasti tilanteisiin, joissa heille ilmoitetaan asiakasyrityksen tilitietojen ja laskutusosoitteiden muutoksista tai kysellään avoimista laskuista, Silen neuvoo. Kauppakamarin selvitykseen vastasi 1681 yritystä. Yrittäjäsanomat toimitus@yrittajat.fi
RSS ATOM